2010-luku muutti musiikin kuuntelun lopullisesti digitaaliseksi. Spotify ja muut suoratoistopalvelut nousivat keskeiseksi tavaksi löytää musiikkia, sosiaalinen media toi artistit lähemmäs yleisöä ja yksittäinen kappale saattoi levitä maailmanlaajuiseksi hitiksi ilman perinteistä radiosoiton kaavaa. Samalla pop, rap, EDM ja elektroninen tuotanto lähentyivät toisiaan.
Tämä sivu kokoaa OneHitin 2010-luvun musiikin keskeiset teemat yhteen. Laajempi aikajana löytyy Hittien historia -hubista ja artistikohtaiset jutut Artistit-sivulta.
Suoratoisto muutti hitin
2010-luvulla kappaleen menestystä alettiin mitata yhä enemmän suoratoistolla. Soittolistat, algoritmit ja mobiilikuuntelu vaikuttivat siihen, miten nopeasti uusi kappale saattoi nousta suuren yleisön tietoisuuteen. Albumit säilyivät tärkeinä, mutta yksittäisen kappaleen merkitys kasvoi uudelleen.
Suomessa muutos näkyi erityisen selvästi vuosikymmenen kuuntelutilastoissa. OneHitin artikkeli 2010-luvun kuunnelluimmista artisteista Suomessa nostaa esiin Cheekin, JVG:n ja muita aikakauden keskeisiä nimiä.
Suomalainen rap nousi valtavirtaan
Rapista tuli 2010-luvulla yksi suomalaisen populaarimusiikin hallitsevista muodoista. Artistit nousivat klubien ja pienempien yleisöjen ulkopuolelle areenoille, festivaaleille ja valtakunnallisten listojen kärkeen. Samalla rap alkoi sekoittua entistä enemmän popiin ja elektroniseen tuotantoon.
Cheekin kaltaiset nimet osoittivat, kuinka suureksi kotimainen rap-ilmiö saattoi kasvaa. Lisää suomalaisia ja kansainvälisiä artisteja löytyy Artistit-hubista.
EDM ja elektroninen pop
Elektroninen tanssimusiikki nousi 2010-luvulla festivaalien ja listapopin keskelle. DJ-tuottajista tuli tähtiä omilla nimillään, ja elektroniset elementit levisivät lähes kaikkiin populaarimusiikin alalajeihin. David Guettan kaltaiset tuottajat rakensivat siltaa klubimusiikin ja valtavirran popin välille.
OneHitissä aiheeseen voi jatkaa artikkelista David Guettan tanssimusiikki-imperiumi sekä musiikkigenret-hubista.
Poikabändit, K-pop ja globaali fanikulttuuri
2010-luku teki fanikulttuurista entistä kansainvälisempää. Sosiaalinen media antoi artisteille mahdollisuuden rakentaa globaaleja yhteisöjä nopeasti, ja fanit osallistuivat aktiivisesti kappaleiden, videoiden ja kiertueiden näkyvyyteen.
One Direction oli yksi vuosikymmenen suurista popilmiöistä. Samalla K-pop kasvoi globaaliksi voimaksi, mistä BTS on OneHitin keskeisiä artistiesimerkkejä.
Sosiaalinen media muutti artistiutta
Artistin ura ei enää rakentunut vain levytyssopimuksesta, radiosta ja kiertueista. YouTube, Instagram ja muut alustat muuttivat tapaa, jolla yleisö löysi uusia nimiä ja seurasi heidän uraansa. Samalla artistin persoonasta, visuaalisesta tyylistä ja jatkuvasta läsnäolosta tuli entistä tärkeämpi osa musiikkibrändiä.
2010-luvun perintö
2010-luvun suurin muutos oli jakelun ja löydettävyyden siirtyminen verkkoon. Musiikkia kuunneltiin enemmän kuin koskaan, mutta samalla kilpailu huomiosta kasvoi. Vuosikymmen rakensi perustan nykyiselle suoratoisto-, some- ja algoritmivetoiselle musiikkikulttuurille.
2010-luvun OneHit-sisällöt
Vuosikymmenen eri puolia täydentävät Cheek ja 2010-luvun suomalainen kuuntelu, David Guetta sekä BTS ja K-popin globaali nousu.
Jatka 2010-luvun klusteriin
Tutustu myös koosteisiin 2010-luvun suomalaiset miesartistit ja 2010-luvun suomalaiset naisartistit. Jatka 2020-luvulle, palaa 2000-luvun musiikkiin tai tutustu Musiikkitieto-hubiin.
