50-luvun suomalaiset naislaulajat – sodanjälkeisen iskelmän tähdet

1950-luku oli suomalaisessa viihdemusiikissa murrosvaihe, jossa sodanjälkeinen iskelmä, tanssilavat, radio ja levytysten kasvu loivat uusia tähtiä. Naislaulajien rooli vahvistui nopeasti, ja moni vuosikymmenen nimi jäi pysyvästi suomalaisen populaarimusiikin historiaan.

1950-luvun tunnetut suomalaiset naislaulajat

Vuosikymmenen tunnetuimpiin naisääniin kuuluivat muun muassa Annikki Tähti, Brita Koivunen, Vieno Kekkonen, Eila Pellinen ja Laila Kinnunen. Heidän ohjelmistonsa liikkui iskelmästä jazziin, tangoihin ja kansainvälisistä sävelmistä tehtyihin suomalaisiin versioihin.

Annikki Tähti nousi suureen suosioon 1950-luvun puolivälissä. Hänen tulkintansa edustivat aikakauden melankolista mutta helposti lähestyttävää iskelmää, jossa laulajan ääni ja tarina olivat keskiössä.

Brita Koivunen toi suomalaiseen iskelmään kevyttä jazzhenkisyyttä ja svengiä. Hänen uransa osoittaa hyvin, kuinka 1950-luvun suomalainen populaarimusiikki alkoi ottaa vaikutteita yhä avoimemmin myös kansainvälisistä tyyleistä.

Vieno Kekkonen tunnettiin elegantista laulutyylistään ja monipuolisesta ohjelmistostaan. Hän edusti sukupolvea, jonka aikana naislaulajista tuli levymarkkinoiden ja radion selvästi tunnistettavia tähtiä.

Eila Pellinen kuului niin ikään 1950-luvun näkyviin laulajiin. Hänen levytyksissään kuului aikakauden iskelmäestetiikka, jossa vahva melodia, selkeä tulkinta ja helposti muistettava kertosäe olivat tärkeitä.

Laila Kinnunen nousi esiin vuosikymmenen lopulla ja jatkoi näkyvänä tähtenä 1960-luvulla. Hänen kohdallaan yhdistyivät iskelmä, jazzvaikutteet ja modernimpi kansainvälinen soundi.

Iskelmä kasvoi koko kansan musiikiksi

1950-luvun Suomessa musiikkia kuunneltiin radion, levyjen ja tanssilavojen kautta. Televisio oli vasta tulossa osaksi arkea, joten artistin tunnettuus syntyi pitkälti radion soitosta, levytyksistä ja esiintymisistä ympäri maata.

Monet kappaleet olivat suomalaisia versioita kansainvälisistä sävelmistä. Tämä teki iskelmästä sillan ulkomaisen populaarimusiikin ja suomalaisen yleisön välille. Samalla kotimaiset sanoittajat ja sovittajat loivat kappaleille oman suomalaisen tunnelmansa.

Naisäänten merkitys kasvoi

1950-luvun naislaulajat eivät olleet vain yksittäisten hittien esittäjiä. He rakensivat pohjaa myöhempien vuosikymmenten artistikulttuurille, jossa laulajasta tuli selvästi tunnistettava persoona, levytysartisti ja esiintyjä.

Tyylillisesti aikakausi oli monipuolisempi kuin usein muistetaan. Tangon ja perinteisen iskelmän rinnalla kuultiin jazzia, swingiä, latinalaisvaikutteita ja varhaisia pop-elementtejä. Tämä kehitys valmisteli tietä 1960-luvun voimakkaammalle kansainvälistymiselle.

Kuuntele myös seuraavat vuosikymmenet

Miksi 1950-luvun laulajat muistetaan yhä?

Vuosikymmenen tunnetuimmat naislaulajat loivat pysyvän mallin suomalaiselle iskelmätähdelle. Heidän kappaleensa liittyvät vahvasti aikakauden tanssilavoihin, radioon ja sodanjälkeisen Suomen arkeen.

Monet 1950-luvun levytykset ovat edelleen osa suomalaista musiikkiperintöä. Samalla vuosikymmen toimii lähtöpisteenä sille kehitykselle, jota voi seurata OneHitin hittien historia -kokonaisuudessa aina myöhempien vuosikymmenten popiin ja rockiin saakka.